sijapääte

Wikisanakirja

[muokkaa] Suomi

[muokkaa] Substantiivi

sijapääte

1. (kielioppi) nominien taivuttamiseen liittyvä pääte, deklinaation tunnus kielissä, joissa on nominien taivutus. Yhdyssana sanoista sija ja pääte.

   Omistusta ilmaisevan genetiivin sijapääte suomen kielessä on -n.

[muokkaa] Käännökset