etiäinen
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
etiäinen (38)
- yliluonnollinen kokemus ihmisen saapumisesta, ennen kuin tämä oikeasti saapuu
- Näin hänen etiäisensä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈet̪iˌæi̯nen/
- tavutus: e‧ti‧äi‧nen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | etiäinen | etiäiset |
| genetiivi | etiäisen | etiäisten etiäisien |
| partitiivi | etiäistä | etiäisiä |
| akkusatiivi | etiäinen; etiäisen |
etiäiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | etiäisessä | etiäisissä |
| elatiivi | etiäisestä | etiäisistä |
| illatiivi | etiäiseen | etiäisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | etiäisellä | etiäisillä |
| ablatiivi | etiäiseltä | etiäisiltä |
| allatiivi | etiäiselle | etiäisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | etiäisenä (etiäisnä) |
etiäisinä |
| translatiivi | etiäiseksi | etiäisiksi |
| abessiivi | etiäisettä | etiäisittä |
| instruktiivi | – | etiäisin |
| komitatiivi | – | etiäisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | etiäise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
etiäis- | |