subjekti
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
subjekti (5)
- (filosofia) kohde, se mistä jotakin lausutaan; olio, joka ajattelee, tajuaa ja toimii
- (kielitiede) alus, lauseenjäsen, joka kertoo predikaatin ilmaiseman tekemisen tekijän tai kokijan. Suomen kielessä subjektin sijamuoto on nominatiivi, partitiivi tai genetiivi.
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | subjekti | subjektit |
| genetiivi | subjektin | subjektien |
| partitiivi | subjektia | subjekteja |
| akkusatiivi | subjekti; subjektin | subjektit |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | subjektissa | subjekteissa |
| elatiivi | subjektista | subjekteista |
| illatiivi | subjektiin | subjekteihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | subjektilla | subjekteilla |
| ablatiivi | subjektilta | subjekteilta |
| allatiivi | subjektille | subjekteille |
| Muut | ||
| essiivi | subjektina | subjekteina |
| translatiivi | subjektiksi | subjekteiksi |
| abessiivi | subjektitta | subjekteitta |
| instruktiivi | – | subjektein |
| komitatiivi | – | subjekteine- + omistusliite |
