itsensä
Wikisanakirja
Suomi [muokkaa]
Pronomini [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | – | – |
| genetiivi | itsensä | – |
| partitiivi | itseänsä itseään |
– |
| akkusatiivi | itsensä | – |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | itsessänsä itsessään |
– |
| elatiivi | itsestänsä itsestään |
– |
| illatiivi | itseensä | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | itsellänsä itsellään |
– |
| ablatiivi | itseltänsä itseltään |
– |
| allatiivi | itsellensä itselleen |
– |
| muut | ||
| essiivi | itsenänsä itsenään |
– |
| translatiivi | itseksensä itsekseen |
– |
| abessiivi | (itsettänsä) (itsettään) |
– |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | – |
- (refleksiivinen) sana, jota käytetään lauseessa, kun siinä keskustelun ulkopuolinen on tekijä ja tekeminen kohdistuu häneen
Käännökset [muokkaa]
1. sana, jota käytetään, kun puhuteltava on tekijä ja tekeminen kohdistuu häneen
