itsepetos
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
itsepetos
- itsensä uskotteleminen uskomaan johonkin, joka ei ole totta; myös ilmiselvän hyväksymättömyys
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈit̪seˣˌpet̪os/
- tavutus: it‧se‧pe‧tos
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista itse ja petos
Käännökset[muokkaa]
1. itsensä uskotteleminen uskomaan johonkin joka ei ole totta
|