itsepetos

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

itsepetos

  1. itsensä uskotteleminen uskomaan johonkin, joka ei ole totta; myös ilmiselvän hyväksymättömyys

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈit̪seˣˌpet̪os/
  • tavutus: it‧se‧pe‧tos

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista itse ja petos

Käännökset[muokkaa]