pula

Suomi

Substantiivi

pula (10)

1. tukala tilanne, ahdinko, hätä

   joutua pulaan

2. puute

   Kaikesta oli pulaa.

   pulavuodet

   asuntopula, energiapula, luottamuspula

3. (vanhentunut, varhaissuomea) sula kohta jäässä, avanto

Ääntäminen

• IPA: /ˈpulɑ/
• tavutus: pu‧la

Etymologia

Onomatopoeettinen sana, joka kuvaa vedessä räpiköidessä syntyvää ääntä. Samaa kantaa sanojen polskia, pulahtaa, pulikoida, pulputa kanssa. Alun perin ”joutua pulaan” on merkinnyt ’jäihin putoamista’. Sittemmin se on laajentunut merkitsemään mihin tahansa ahdinkoon joutumista.

Käännökset

1. ahdinko

englanti: distress ruotsi: nöd

viro: häda

2. puute

englanti: lack, shortage, want, dearth ruotsi: nöd

viro: puudus; defitsiit

Liittyvät sanat

• pula-aika
• pulahtaa

Synonyymit

• hätä

Yhdyssanat

aikapula, asuntopula, energiapula, hallituspula, kalustopula, luottamuspula, pula-aika, raaka-ainepula, rahapula, runsaudenpula, talouspula, tavarapula, vesipula

Aiheesta muualla

• pula Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

pula (10)

1. Botswanan rahayksikkö

Dalmatia

Substantiivi

pula f.

1. penis

Englanti

Interjektio

pula

1. (eteläafrikanenglantia) sadetta! (käytetään onnitteluun tai hyvän onnen toivotukseen)

Substantiivi

pula (ei monikkoa)

1. pula, Botswanan rahayksikkö

Etymologia

• lainasana tswanan kielen sanasta pula ('siunaus') < lainasana pohjoissothon kielestä < lainasana eteläsothon kielestä

Ääntäminen

• (brittienglantia) IPA: /ˈpʊlə/
• (amerikanenglantia) IPA: /ˈpuːlɑː/

Espanja

Verbi

pula

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä pulir
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuodon preesens verbistä pulir
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuodon preesens verbistä pulir
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä pulir

Sesotho

Substantiivi

pula

1. sade
2. (kuvaannollisesti) siunaus

Galego

Verbi

pula

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä pulir
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä pulir

Italia

Substantiivi

pula f.

1. (kollektiivinen) akanat
2. (slangia) poliisi

Pitjantjatjara

Pronomini

pula

1. ne kaksi

Pohjoissotho

Substantiivi

pula

1. sade
2. (kuvaannollisesti) siunaus

Portugali

Verbi

pula

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä pular
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan preesens verbistä pular

Retoromaani

Substantiivi

pula f.

1. kana
2. (surmiran) perhonen

Synonyymit

1. (perhonen, yleiskieltä) spler, tgiralla, tschitta, (puter) chüralla, (sursilvan) bella, (sursilvan, sutsilvan) bula, (vallader) splerin
2. (kana, yleiskieltä) giaglina, (surmiran) gagligna, (sursilvan) gaglina, (sutsilvan) gagliegna, (puter) gillina, (vallader) giallina

Romania

Adverbi

pula

1. (slangia, adjektiivia vahvistava) erittäin

Substantiivi

pula

1. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin määräinen muoto sanasta pulă
2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin määräinen muoto sanasta pulă

Ääntäminen

• IPA: [ˈpula]

Etymologia

• latinan sanasta pulla, joka on feminiinimuoto sanasta pullus ('jälkikasvu', 'lapsi', 'pentu', 'poikanen' jne.)

Tagalog

Adjektiivi

pula

1. punainen

Tswana

Substantiivi

pula

1. sade
2. pula (rahayksikkö)
3. (kuvaannollisesti) siunaus
4. erään tyyppinen paahtoleipä

Ääntäminen

• IPA: /ˈpu.la/

Volapük

Substantiivi

pula

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivi sanasta pul