poliisi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
poliisi (6)
- yhteiskunnassa järjestystä ja turvallisuutta valvova ja ylläpitävä virkamies
- Poliisi pysäytti minut ja antoi ylinopeudesta sakot.
- yhteiskunnassa järjestystä ja turvallisuutta valvova ja ylläpitävä organisaatio, poliisivoimat
- Poliisin tehtäviin kuuluu valvoa liikennettä.
- Poliisi oli mukana festivaaleilla valvomassa järjestystä.
- (urheilu, kuvaannollisesti) jääkiekossa tappelemiseen erikoistunut pelaaja, gooni
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpoliːsi/
- tavutus: po‧lii‧si
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | poliisi | poliisit |
| genetiivi | poliisin | poliisien poliiseiden poliiseitten |
| partitiivi | poliisia | poliiseita poliiseja |
| akkusatiivi | poliisi; poliisin |
poliisit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | poliisissa | poliiseissa |
| elatiivi | poliisista | poliiseista |
| illatiivi | poliisiin | poliiseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | poliisilla | poliiseilla |
| ablatiivi | poliisilta | poliiseilta |
| allatiivi | poliisille | poliiseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | poliisina | poliiseina |
| translatiivi | poliisiksi | poliiseiksi |
| abessiivi | poliisitta | poliiseitta |
| instruktiivi | – | poliisein |
| komitatiivi | – | poliiseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | poliisi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
ranskan kielen sanasta police << latinan kielen sanasta politia << kreikan sanasta politeia (πολιτεία); sana police otettiin käyttöön ranskan kieleen 1700-luvulla
Käännökset[muokkaa]
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- [1] henkilö: fobba, jepari, koukku, kyttä, pollari, sinivuokko, skoude, slurkki, smurffi, (halventava) sika, paskajalka, paskalakki, tinanappi, (monikossa) kissalan pojat
Yhdyssanat[muokkaa]
eräpoliisi, hellapoliisi, huumepoliisi, järjestyspoliisi, koirapoliisi, korttelipoliisi, liikennepoliisi, lähipoliisi, mellakkapoliisi, moottoripyöräpoliisi, nuorisopoliisi, paikallispoliisi, passipoliisi, poliisiasema, poliisiasia, poliisiauto, poliisihallinto, poliisijärjestys, poliisikamari, poliisiketju, poliisikoira, poliisikonstaapeli, poliisikunta, poliisikuulustelu, poliisilaitos, poliisimerkki, poliisimestari, poliisimies, poliisineuvos, poliisipartio, poliisipiiri, poliisipäällikkö, poliisitalo, poliisitarkastaja, poliisitiedotus, poliisitoimi, poliisitutkinta, poliisivaltio, poliisivalvonta, poliisivankila, poliisivartio, poliisivene, poliisiviranomainen, poliisivoima, pyöräpoliisi, ratsupoliisi, riistapoliisi, rikospoliisi, salapoliisi, siveyspoliisi, sotapoliisi, sotilaspoliisi, suojelupoliisi, turvallisuuspoliisi, venepoliisi
Aiheesta muualla[muokkaa]
- poliisi Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
poliisi
- (vakuutusala) vakuutuskirja[1]
Käännökset[muokkaa]
|
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Nykysuomen sivistyssanakirja : vierasperäiset sanat / toim. Nykysuomen laitos. Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura ; 1979.