pollari

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Pollari
pollari (1.)

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pollari (6)

  1. (merenkulku) kiinnitystolppa, johon kiinnitetään aluksen kiinnitysköydet
  2. (arkikieltä) poliisihenkilö, poliisi
  3. veden pohjaan juntattu paalu
    Laituri tuettiin pollareihin.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpolːɑri/, [po̞lːɑ̝ri]
  • tavutus: pol‧la‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pollari pollarit
genetiivi pollarin pollarien
pollareiden
pollareitten
partitiivi pollaria pollareita
pollareja
akkusatiivi pollari;
pollarin
pollarit
sisäpaikallissijat
inessiivi pollarissa pollareissa
elatiivi pollarista pollareista
illatiivi pollariin pollareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pollarilla pollareilla
ablatiivi pollarilta pollareilta
allatiivi pollarille pollareille
muut sijamuodot
essiivi pollarina pollareina
translatiivi pollariksi pollareiksi
abessiivi pollaritta pollareitta
instruktiivi pollarein
komitatiivi pollareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pollari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pollari Kielitoimiston sanakirjassa