pulla

Suomi

Substantiivi

pulla (10)

1. vehnäjauhoista tehty, hiivalla kohotettu kahvileipä

Ääntäminen

• IPA: /ˈpulːɑ/

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pulla	pullat
genetiivi	pullan	pullien (pullain)
partitiivi	pullaa	pullia
akkusatiivi	pulla; pullan	pullat
sisäpaikallissijat
inessiivi	pullassa	pullissa
elatiivi	pullasta	pullista
illatiivi	pullaan	pulliin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pullalla	pullilla
ablatiivi	pullalta	pullilta
allatiivi	pullalle	pullille
muut sijamuodot
essiivi	pullana	pullina
translatiivi	pullaksi	pulliksi
abessiivi	pullatta	pullitta
instruktiivi	–	pullin
komitatiivi	–	pulline- + omistusliite

Käännökset

1. vehnäjauhoista tehty, hiivalla kohotettu kahvileipä

englanti: baked roll, bun, plain coffeebread espanja: bollo dulce esperanto: bulko

ranska: brioche f.[fr] ruotsi: bulle saksa: Stuten m.[de]

Liittyvät sanat

• kahvileipä, leipä, vehnänen
• pullahtaa, pullauttaa

Yhdyssanat

• junttapulla, kalapulla, kilopulla, korinttipulla, laskiaispulla, lihapulla, pakkopulla, pikkupulla, pullahiiri, pullajalka, pullakahvi, pullamössö, pullamössösukupolvi, pullapitko, pullasorsa, pullasuti, pullataikina, rusinapulla, tikkupulla, tähtipulla, vehnäpulla, voipulla, voisilmäpulla

Aiheesta muualla

• pulla Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

Substantiivi

pulla f. (monikko pullas)

1. kirosana, loukkaus
2. suula

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (suula) alcatraz, planga, planco

Ranska

Verbi

pulla

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan passé simple verbistä puller

Ruotsi

Substantiivi

pulla (1) (yks. määr. pullan, mon. epämäär. pullor, mon. määr. pullorna)

1. (arkikieltä) kana
2. (arkikieltä) naispuolista rakastettua puhuteltaessa käytettävä hellittelynimi

Verbi

pulla

1. (alatyyliä) masturboida naista sormin
2. (slangia) pidättää monen pelaajan nettipelissä pääkkä