koe

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koe (48-D)

  1. tilanne jossa jonkin asian, teorian tms. toimivuutta testataan; kokeilu, koestus
  2. toimenpide jonkin tutkimiseksi, testi
  3. joukko tehtäviä, kysely, jonka kysymyksillä testataan, mitä oppilas on oppinut

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkoe/
  • tavutus: ko‧e

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koe kokeet
genetiivi kokeen kokeiden
kokeitten
partitiivi koetta kokeita
akkusatiivi koe;
kokeen
kokeet
sisäpaikallissijat
inessiivi kokeessa kokeissa
elatiivi kokeesta kokeista
illatiivi kokeeseen kokeisiin
kokeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kokeella kokeilla
ablatiivi kokeelta kokeilta
allatiivi kokeelle kokeille
muut sijamuodot
essiivi kokeena kokeina
translatiivi kokeeksi kokeiksi
abessiivi kokeetta kokeitta
instruktiivi kokein
komitatiivi kokeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kokee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
koet-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

tentti, testi, kirjallinen koe

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aineistokoe, ajatuskoe, ajokoe, altistuskoe, avaruuskoe, eläinkoe, erikoiskoe, harjoituskoe, hermokoe, HIV-koe, idätyskoe, ihokoe, kestävyyskoe, kielikoe, kirjoituskoe, koeaamiainen, koeaika, koeajaa, koeajaja, koeajo, koeala, koeateria, koeavioliitto, koe-eläin, koe-erä, koefilmaus, koehenkilö, koehyppy, koehyppääjä, koekakku, koekaniini, koekappale, koekeittiö, koekilpi, koekuormittaa, koekuormitus, koekuvaus, koekäyttö, koelento, koelentäjä, koenumero, koenumerokilpi, koepala, koepallo, koepaperi, koeporaus, koeputki, koeryhmä, koesarja, koetehtävä, koetella, koettaa, koettelemus, koettelu, koetulos, koetus, koevedos, koeviljelmä, koeviljely, koeäänestys, kuormituskoe, kuullunymmärtämiskoe, kypsyyskoe, käännöskoe, laboratoriokoe, lakmuskoe, loppukoe, mallikoe, maturiteettikoe, miehuuskoe, monivalintakoe, otsikkokoe, papa-koe, pistokoe, preliminäärikoe, puberteettikoe, pääsykoe, päättökoe, rasituskoe, raskauskoe, reaalikoe, risteytyskoe, sanakoe, sokkokoe, soveltuvuuskoe, tasokoe, tottelevaisuuskoe, tuberkuliinikoe, tulikoe, tuulitunnelikoe, valheenpaljastuskoe, valintakoe, verikoe, vesikoe, vyökoe, välikoe, väsytyskoe, ydinkoe, äidinkielenkoe

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • koe Kielitoimiston sanakirjassa
  • koe Tieteen termipankissa

Hollanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koe f. (monikko koeien)

  1. lehmä