koettelu

Suomi

Substantiivi

koettelu (2)

koetteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkoet̪ˌt̪elu/
tavutus: ko‧et‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	koettelu	koettelut
genetiivi	koettelun	koettelujen koetteluiden koetteluitten
partitiivi	koettelua	koetteluita koetteluja
akkusatiivi	koettelu; koettelun	koettelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	koettelussa	koetteluissa
elatiivi	koettelusta	koetteluista
illatiivi	koetteluun	koetteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	koettelulla	koetteluilla
ablatiivi	koettelulta	koetteluilta
allatiivi	koettelulle	koetteluille
muut sijamuodot
essiivi	koetteluna	koetteluina
translatiivi	koetteluksi	koetteluiksi
abessiivi	koettelutta	koetteluitta
instruktiivi	–	koetteluin
komitatiivi	–	koetteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	koettelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi koetella ((vahva) vokaalivartalo koettele- ) + johdin -u

Käännökset

1. koetteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

koettelu Kielitoimiston sanakirjassa