koetin

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koetin (33-C)

  1. sondi, luotain tai muu mittausväline; pieni laite, jota käytetään tutkimaan tai mittaamaan jotakin
  2. (lääketiede) joidenkin putkimaisten elinten tunnusteluun tai tunnustelemiseen käytettävä puikko, sondi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koetin koettimet
genetiivi koettimen koettimien
koetinten
partitiivi koetinta koettimia
akkusatiivi koetin;
koettimen
koettimet
sisäpaikallissijat
inessiivi koettimessa koettimissa
elatiivi koettimesta koettimista
illatiivi koettimeen koettimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi koettimella koettimilla
ablatiivi koettimelta koettimilta
allatiivi koettimelle koettimille
muut sijamuodot
essiivi koettimena
(koetinna)
koettimina
translatiivi koettimeksi koettimiksi
abessiivi koettimetta koettimitta
instruktiivi koettimin
komitatiivi koettimine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • koetin Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

koetin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä koettaa