karhu

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Karhu


{{Wikipedia}

Suomi[muokkaa]

Karhu kellii.

Substantiivi[muokkaa]

karhu (1)

  1. Ursus-suvun suurikokoisia petoeläimiä; erityisesti pohjoisessa Euraasiassa yleinen ruskeakarhu (Ursus arctos), kaikkiruokainen metsissä viihtyvä nisäkäs, Euroopan suurin petoeläin
  2. (arkikieltä) maksukehotus, karhukirje
    Lähetin jo toisen karhun, kun Virtanen ei ole vieläkään maksanut laskuaan.
    Puhelinoperaattorilta saapui karhukirje.

Taivutus[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

  • rajoittuu itämerensuomeen, johdettu samasta lähtömuodosta kuin karhea, ”karkea”; karhi, ”oksaisesta puusta tehty äes” << suomalais-volgalainen *karča, ”risu, oksa”. Laajemmalle levinneitä vastineita etäsukukielissä on sanoilla kontio, ohto, otso (Oksanen: Karhu, kontio, ohto ja otso – Karhun nimitysten kielellisillä lähteillä, s. 14)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

emokarhu, emäkarhu, harmaakarhu, jääkarhu, karhujahti, karhukirje, karhukoira, karhukopla, karhulanka, karhunajo, karhunkieli, karhunkierros, karhunkoppi, karhunköynnös, karhunlanka, karhunliha, karhunmetsästys, karhunnahka, karhunpalvelus, karhunpenikka, karhunpentu, karhunpesä, karhunpoika, karhunpoikanen, karhunputki, karhunpyynti, karhunrauta, karhunruoho, karhunsammal, karhuntalja, karhunvatukka, karhuruno, karhuryhmä, karhuvipu, karhuäyriäinen, maakarhu, marjaskarhu, merikarhu, mustakarhu, muurahaiskarhu, nallekarhu, pandakarhu, pesukarhu, puolikarhu, pussikarhu, sepelkarhu, silmälasikarhu, teddykarhu, tiekarhu, verokarhu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • karhu Kielitoimiston sanakirjassa
  • karhu Tieteen termipankissa