karhu
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]karhu (1)
- Ursus-suvun suurikokoisia petoeläimiä; erityisesti pohjoisessa Euraasiassa yleinen ruskeakarhu (Ursus arctos), kaikkiruokainen metsissä viihtyvä nisäkäs, Euroopan suurin petoeläin
- (arkikieltä) maksukehotus, karhukirje
- Lähetin jo toisen karhun, kun Virtanen ei ole vieläkään maksanut laskuaan.
- Puhelinoperaattorilta saapui karhu.
Ääntäminen
[muokkaa]Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karhu | karhut |
| genetiivi | karhun | karhujen |
| partitiivi | karhua | karhuja |
| akkusatiivi | karhu; karhun |
karhut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karhussa | karhuissa |
| elatiivi | karhusta | karhuista |
| illatiivi | karhuun | karhuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karhulla | karhuilla |
| ablatiivi | karhulta | karhuilta |
| allatiivi | karhulle | karhuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karhuna | karhuina |
| translatiivi | karhuksi | karhuiksi |
| abessiivi | karhutta | karhuitta |
| instruktiivi | – | karhuin |
| komitatiivi | – | karhuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karhu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- rajoittuu itämerensuomeen, johdettu samasta lähtömuodosta kuin karhea (’karkea’), karhi, (’oksaisesta puusta tehty äes’) < suomalais-volgalaisesta sanasta *karča, ’risu, oksa’; laajemmalle levinneitä vastineita etäsukukielissä on sanoilla kontio, ohto ja otso (Oksanen: Karhu, kontio, ohto ja otso – Karhun nimitysten kielellisillä lähteillä, s. 14)
Käännökset
[muokkaa]
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: karhumainen
- substantiivit: karhuaminen, karhukainen
- verbit: karhuta
Yhdyssanat
[muokkaa]emokarhu, emäkarhu, harmaakarhu, jääkarhu, karhujahti, karhukirje, karhukissa, karhukoira, karhukopla, karhulanka, karhunajo, karhunheinä, karhunjuuri, karhunkieli, karhunkierros, karhunkoppi, karhunköynnös, karhunlanka, karhunlaukka, karhunliha, karhunmarja, karhunmetsästys, karhunnahka, karhunpalvelus, karhunpalvonta, karhunpenikka, karhunpentu, karhunpesä, karhunpoika, karhunpoikanen, karhunputki, karhunpyynti, karhunrauta, karhunruoho, karhunsammal, karhuntalja, karhunvadelma, karhunvatukka, karhunäätä, karhuruno, karhuryhmä, karhuvipu, karhuäyriäinen, kissakarhu, maakarhu, marjaskarhu, merikarhu, mustakarhu, muurahaiskarhu, nallekarhu, pandakarhu, pantakarhu, pesukarhu, puolikarhu, pussikarhu, sepelkarhu, silmälasikarhu, teddykarhu, tiekarhu, verokarhu
Idiomit
[muokkaa]- lähteä sutta pakoon, tulla karhu vastaan
- joutua vaikeasta asemasta vielä vaikeampaan
Synonyymit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- karhu Kielitoimiston sanakirjassa
- karhu Tieteen termipankissa
- Artikkeli 248 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa