Siirry sisältöön

karu

Wikisanakirjasta
Katso myös: käru

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

karu (1) (komparatiivi karumpi, superlatiivi karuin) (taivutus[luo])

  1. (maastosta) autio, niukkakasvuinen
    Kuusikko karulla kasvupaikalla
  2. askeettinen, koruton
    Asuintila on melko hienosteleva ja kaukana luostarin muusta karusta yksinkertaisuudesta.
  3. kaunistelematon
    karu totuus, karu sanoma
  4. kova, tyly
    karu kohtalo, karu tappio, karu paluu arkeen
    Suomi putosi finaalista karulla tavalla.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑru/
  • tavutus: ka‧ru

Käännökset

[muokkaa]
1. maastosta

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • karu Kielitoimiston sanakirjassa

Kroatia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kȁru

  1. yksikön datiivimuoto sanasta karo
  2. yksikön lokatiivimuoto sanasta karo

Viro

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

karu (gen karu, part karu)

  1. karhu
    Karud magavad kogu talve. – Karhut nukkuvat koko talven.

Taivutus

[muokkaa]
  Näytä/piilota taivutustaulukko
yksikkö monikko
nominatiivikarukarud
genetiivikarukarude
partitiivikarukarusid
illatiivikarussekarudesse
inessiivikaruskarudes
elatiivikarustkarudest
allatiivikarulekarudele
adessiivikarulkarudel
ablatiivikarultkarudelt
translatiivikarukskarudeks
terminatiivikarunikarudeni
essiivikarunakarudena
abessiivikarutakarudeta
komitatiivikarugakarudega

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=karu&oldid=5096796”