Siirry sisältöön

kontio

Wikisanakirjasta
Katso myös: Kontio

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kontio (3)

  1. (eufemistinen) karhu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkont̪io/
  • tavutus: kon‧ti‧o

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kontio kontiot
genetiivi kontion kontioiden
kontioitten
partitiivi kontiota kontioita
akkusatiivi kontio;
kontion
kontiot
sisäpaikallissijat
inessiivi kontiossa kontioissa
elatiivi kontiosta kontioista
illatiivi kontioon kontioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kontiolla kontioilla
ablatiivi kontiolta kontioilta
allatiivi kontiolle kontioille
muut sijamuodot
essiivi kontiona kontioina
translatiivi kontioksi kontioiksi
abessiivi kontiotta kontioitta
instruktiivi kontioin
komitatiivi kontioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kontio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

< saame (vrt. pohjoissaamen guovža) < mahdollisesti jokin Suomen alueella ennen saamelaisten tuloa puhuttu muinaiskieli [1]

Varhaisemman teorian mukaan sana on johdos verbistä kontata.[2]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kontio Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Topias Haikala: Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä. Yliopisto-lehti, 21.10.2022. Artikkelin verkkoversio.
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. kontio.