erotus
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]erotus (39)
- (matematiikka) vähennyslaskun tulos, ero kahden olion välillä
- Lukujen 3 ja 2 erotus on 1.
- erottaminen
- erottelu
- Erotukseen ei tarvita ynnäpäätä, kunhan erottaa tukit ja propsit, myös leimat on hyvä tuntea.
- poroerotus
- Erotus alkaa huomenna ja etsosta tulleita on alun toista tokkaa.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈerot̪us/
- tavutus: e‧ro‧tus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | erotus | erotukset |
| genetiivi | erotuksen | erotusten erotuksien |
| partitiivi | erotusta | erotuksia |
| akkusatiivi | erotus; erotuksen |
erotukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | erotuksessa | erotuksissa |
| elatiivi | erotuksesta | erotuksista |
| illatiivi | erotukseen | erotuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | erotuksella | erotuksilla |
| ablatiivi | erotukselta | erotuksilta |
| allatiivi | erotukselle | erotuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | erotuksena | erotuksina |
| translatiivi | erotukseksi | erotuksiksi |
| abessiivi | erotuksetta | erotuksitta |
| instruktiivi | – | erotuksin |
| komitatiivi | – | erotuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | erotukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
erotus- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. vähennyslaskun tulos
|
2. erottaminen
|
Ks. erottaminen |
3. puutavaran erotus
|
Ks. erottelu |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Vieruskäsitteet
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]erotuskyky, erotuskynnys, erotuslausuma, erotusosamäärä, korkoerotus, poroerotus