vähennyslasku
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vähennyslasku (1)
- (matematiikka) laskutoimitus, jossa oikeanpuoleisen luvun arvosta vähennetään vasemmanpuoleisen luvun arvo
- Vähennyslaskun tulosta kutsutaan erotukseksi.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vähennyslaskuo | vähennyslaskot |
| genetiivi | vähennyslaskon | vähennyslaskuojen |
| partitiivi | vähennyslaskuoa | vähennyslaskuoja |
| akkusatiivi | vähennyslaskuo; vähennyslaskon |
vähennyslaskot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vähennyslaskossa | vähennyslaskoissa |
| elatiivi | vähennyslaskosta | vähennyslaskoista |
| illatiivi | vähennyslaskuoon | vähennyslaskuoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vähennyslaskolla | vähennyslaskoilla |
| ablatiivi | vähennyslaskolta | vähennyslaskoilta |
| allatiivi | vähennyslaskolle | vähennyslaskoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vähennyslaskuona | vähennyslaskuoina |
| translatiivi | vähennyslaskoksi | vähennyslaskoiksi |
| abessiivi | vähennyslaskotta | vähennyslaskoitta |
| instruktiivi | – | vähennyslaskoin |
| komitatiivi | – | vähennyslaskuoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vähennyslasko- | |
| vahva vartalo | vähennyslaskuo- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]yhdyssana sanoista vähennys ja lasku; Mnemosyne-lehdessä v. 1820 esitetty uudissana[1]
Käännökset
[muokkaa]1. laskutoimitus, jossa luku vähennetään toisesta
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- vähennyslasku Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.