vähentäjä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vähentäjä (10)[1]

  1. (matematiikka) vähennyslaskussa se luku, joka vähennetään toisesta luvusta
    Laskutoimituksessa 3−4 vähennettävä on 3 ja vähentäjä 4.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋæhenˌt̪æjæ/
  • tavutus: vä‧hen‧tä‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vähentäjä vähentäjät
genetiivi vähentäjän vähentäjien
(vähentäjäin)
partitiivi vähentäjää vähentäjiä
akkusatiivi vähentäjä;
vähentäjän
vähentäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi vähentäjässä vähentäjissä
elatiivi vähentäjästä vähentäjistä
illatiivi vähentäjään vähentäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vähentäjällä vähentäjillä
ablatiivi vähentäjältä vähentäjiltä
allatiivi vähentäjälle vähentäjille
muut sijamuodot
essiivi vähentäjänä vähentäjinä
translatiivi vähentäjäksi vähentäjiksi
abessiivi vähentäjättä vähentäjittä
instruktiivi vähentäjin
komitatiivi vähentäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vähentäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10