järjestys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

järjestys (39)[1]

  1. useiden eri asioiden, esineiden tai olentojen kesken vallitseva tila
    Atomien järjestystä alkeiskopin hilapisteissä kutsutaan kiteen kannaksi.
  2. hyvänä pidettävät vallassa olevat tavat ja olosuhteet, säännöllisyyden ja rauhan tila
    Miehelle kirjoitettiin sakko järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta ja hän vietti yönsä poliisin suojissa.
  3. (filosofia, matematiikka, logiikka) joukon jäsenten välinen kahden relaation keskinäinen tai kahden kvantiteetin keskinäinen samankaltaisuus
    Joukon tai alueen järjestys on sitä parempi mitä yksinkertaisemmin sen rakenne on esitettävissä.
    Termodynamiikan kolmannen pääsäännön mukaan kiteen järjestys kasvaa lämpötilan aletessa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi järjestys järjestykset
genetiivi järjestyksen järjestysten
järjestyksien
partitiivi järjestystä järjestyksiä
akkusatiivi järjestys; järjestyksen järjestykset
Sisäpaikallissijat
inessiivi järjestyksessä järjestyksissä
elatiivi järjestyksestä järjestyksistä
illatiivi järjestykseen järjestyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi järjestyksellä järjestyksillä
ablatiivi järjestykseltä järjestyksiltä
allatiivi järjestykselle järjestyksille
Muut
essiivi järjestyksenä järjestyksinä
translatiivi järjestykseksi järjestyksiksi
abessiivi järjestyksettä järjestyksittä
instruktiivi järjestyksin
komitatiivi järjestyksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39