esine

Suomi

Substantiivi

esine (48) (monikko esineet)

1. ihmisen valmistama, käsin kosketeltava asia; tavara

Ääntäminen

• IPA: [ˈe̞sine̞ˣ]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	esine	esineet
genetiivi	esineen	esineiden esineitten
partitiivi	esinettä	esineitä
akkusatiivi	esine; esineen	esineet
Sisäpaikallissijat
inessiivi	esineessä	esineissä
elatiivi	esineestä	esineistä
illatiivi	esineeseen	esineisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	esineellä	esineillä
ablatiivi	esineeltä	esineiltä
allatiivi	esineelle	esineille
Muut
essiivi	esineenä	esineinä
translatiivi	esineeksi	esineiksi
abessiivi	esineettä	esineittä
instruktiivi	–	esinein
komitatiivi	–	esineine- + omistusliite

Käännökset

englanti: item, object, thing italia: oggetto ruotsi: objekt

saksa: Gegenstand m. turkki: nesne venäjä: предмет, вещь

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: esineellinen

Yhdyssanat

taide-esine