tavara

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Suomi [muokkaa]

Substantiivi [muokkaa]

tavara (12)

  1. aineellinen esine, etenkin kaupan ja omistuksen kohteena
  2. (alatyyliä) naisen sukupuolielimet

Käännökset [muokkaa]

myytävä hyödyke

Liittyvät sanat [muokkaa]

yhdyssanat

alennustavaratalo, apteekkitavara, arvotavara, bulkkitavara, hylkytavara, höylätavara, irtotavara, itsepalvelutavaratalo, joukkotavara, kauppatavara, kauppiastavaratalo, kertakäyttötavara, kestokulutustavara, kiitotavara, kivitavara, korviketavara, kulutustavara, käsimatkatavara, käyttötavara, laatutavara, lahjatavara, lainatavara, lyhyttavara, löytötavara, löytötavaratoimisto, massatavara, matkatavara, matkatavarasäilö, matkatavaratoimisto, matkatavaravakuutus, merkkitavara, messutavara, metritavara, museotavara, paperitavara, pikkutavara, priimatavara, puutavara, puutavarakauppa, puutavaralaji, puutavaraliike, puutavaramarkkinat, päivittäistavara, päivittäistavarakauppa, rahtitavara, rahtitavaratoimisto, ruokatavara, ruokatavarakauppa, sahatavara, salakuljetustavara, savitavara, sekatavara, sekatavarakauppa, sekundatavara, sesonkitavara, siirtomaatavara, siirtomaatavarakauppa, taloustavara, tarjoustavara, tavara-arpajaiset, tavara-asema, tavarahissi, tavarajuna, tavarakauppa, tavarakoodi, tavaralaji, tavaralasti, tavaraliikenne, tavaraluotto, tavaralähetys, tavaramerkki, tavarankuljetus, tavarantarkastaja, tavaranvaihto, tavaranvaihtosopimus, tavaranvalmistaja, tavaranäyte, tavaraoppi, tavarapula, tavarapörssi, tavaraseloste, tavarasäilö, tavaratalo, tavarateline, tavaratila, tavaratoimitus, tavaravaaka, tavaravalikoima, tavaravaunu, tavaravekseli, transitotavara, tuontitavara, tuoretavara, tusinatavara, uittotavara, vaihtotavara, varastotavara, vientitavara, ylellisyystavara