kappale

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kappale (48)

  1. yksittäinen esine; lyhenne kpl
    Linja-autoja merkittiin ensirekisteriin 510 kappaletta.
  2. pala, osa kokonaisuudesta
    Hän arveli, että ne saattoivat olla avaruusaluksen kappaleita.
  3. tekstissä taitollisesti erotettu pieni kokonaisuus
  4. musiikissa yksi laulettava ja / tai soitettava teos
  5. (geometria) pintojen kolmiulotteisesta avaruudesta erottama alue
  6. (fysiikka) jokin olio, jolla on tilavuus ja massa
    Vaakasuorassa suunnassa kappaleeseen vaikuttava voima.
    Nesteeseen upotettavaan kiinteään kappaleeseen vaikuttaa sen syrjäyttämän vesimäärän painon suuruinen noste ylöspäin.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kappale kappaleet
genetiivi kappaleen kappaleiden
kappaleitten
partitiivi kappaletta kappaleita
akkusatiivi kappale; kappaleen kappaleet
Sisäpaikallissijat
inessiivi kappaleessa kappaleissa
elatiivi kappaleesta kappaleista
illatiivi kappaleeseen kappaleisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kappaleella kappaleilla
ablatiivi kappaleelta kappaleilta
allatiivi kappaleelle kappaleille
Muut
essiivi kappaleena kappaleina
translatiivi kappaleeksi kappaleiksi
abessiivi kappaleetta kappaleitta
instruktiivi kappalein
komitatiivi kappaleine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat