kaaos

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaaos (39)[1]

  1. epäjärjestys, sekasorto, hajaannus, sekaannus
  2. maailman muodostumista edeltänyt oletettu järjestäytymätön tila

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kaaos kaaokset
genetiivi kaaoksen kaaosten
kaaoksien
partitiivi kaaosta kaaoksia
akkusatiivi kaaos; kaaoksen kaaokset
Sisäpaikallissijat
inessiivi kaaoksessa kaaoksissa
elatiivi kaaoksesta kaaoksista
illatiivi kaaokseen kaaoksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kaaoksella kaaoksilla
ablatiivi kaaokselta kaaoksilta
allatiivi kaaokselle kaaoksille
Muut
essiivi kaaoksena kaaoksina
translatiivi kaaokseksi kaaoksiksi
abessiivi kaaoksetta kaaoksitta
instruktiivi kaaoksin
komitatiivi kaaoksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

  • alun perin muinaiskreikan sanasta χάος, "tila ennen maailman syntyä"

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kaaosteoria, kaaostila, kaaostutkimus, liikennekaaos

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39