ordine
Italia[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ordine m. (monikko ordini)[luo]
- käsky, määräys
- I militari hanno avuto l'ordine di disperdere i manifestanti. – Armeijalla on annettu määräys hajottaa mielenosoittajat.
- järjestys
- (uskonto) veljeskunta, ritarikunta
- tilaus
Latina[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ōrdine
- (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta ōrdō
- (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta ōrdō
Romania[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
| genetiivi/datiivi | |
|---|---|
| yksikkö | unei ordini |
| määräinen | ordinii |
| monikko | unor ordini |
| määräinen | ordinilor |
ordine f. (määräinen: ordinea, monikko: ordini, määräinen: ordinile)