orden

Wikisanakirjasta

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

orden f. (monikko órdenes)

  1. käsky
  2. veljeskunta, ritarikunta

Substantiivi[muokkaa]

orden m. (monikko órdenes)

  1. järjestys, järjestelmä
  2. (taksonomia) lahko
  3. (arkkitehtuuri) pylväsjärjestelmä
  4. (matematiikka) aste, kertaluku

Etymologia[muokkaa]

latinan sanasta ordo

Liittyvät sanat[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • (estar) en ~ (olla) järjestyksessä

Hollanti[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

orden

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ordenen
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ordenen
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä ordenen

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

orden yl. (2) (yks. määr. orden, mon. epämäär. ordnar [luo], mon. määr. ordnarna [luo])

  1. ritarikunta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • orden Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Substantiivi[muokkaa]

orden

  1. (taivutusmuoto) monikon määräinen muoto sanasta ord