hanka

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hanka (9-G)

  1. kasveilla oksan ja rungon tms. välinen kulma, haara
    Linnunpesä oli koivun alaoksan hangassa lähes huomaamattomana.
  2. sormen hanka, kahden vierekkäisen sormen välinen haarukka
  3. (merenkulku) hankain
    Soutaja kiskoi airoista niin, että hangat ryskyivät.
    Vene kääntyi oikealle hangalle.
  4. (vanhahtava) veneen tai laivan laita
  5. matalan loven muotoinen poron korvamerkki

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑŋ.kɑ/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi hanka hangat
genetiivi hangan hankojen
(hankain)
partitiivi hankaa hankoja
akkusatiivi hanka; hangan hangat
Sisäpaikallissijat
inessiivi hangassa hangoissa
elatiivi hangasta hangoista
illatiivi hankaan hankoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi hangalla hangoilla
ablatiivi hangalta hangoilta
allatiivi hangalle hangoille
Muut
essiivi hankana hankoina
translatiivi hangaksi hangoiksi
abessiivi hangatta hangoitta
instruktiivi hangoin
komitatiivi hankoine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hankaluu, hankapari, hankaputki, oksanhanka, peukalohanka, sormihanka

Aiheesta muualla[muokkaa]

Baski[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hanka

  1. jalka