hankaluus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hankaluus (40)[1]

  1. se, että on hankala
  2. joutuminen tekemisiin poliisin tai muuten virkavallan kanssa
    joutua hankaluuksiin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi hankaluus hankaluudet
genetiivi hankaluuden hankaluuksien
partitiivi hankaluutta hankaluuksia
akkusatiivi hankaluus; hankaluuden hankaluudet
Sisäpaikallissijat
inessiivi hankaluudessa hankaluuksissa
elatiivi hankaluudesta hankaluuksista
illatiivi hankaluuteen hankaluuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi hankaluudella hankaluuksilla
ablatiivi hankaluudelta hankaluuksilta
allatiivi hankaluudelle hankaluuksille
Muut
essiivi hankaluutena hankaluuksina
translatiivi hankaluudeksi hankaluuksiksi
abessiivi hankaluudetta hankaluuksitta
instruktiivi hankaluuksin
komitatiivi hankaluuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan hankala vartalosta hankal- ja takaliitteestä -uus

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40