viha
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]viha (9)
- jotakin tai jotakuta kohtaan tunnettu äärimmäinen antipatia, tuohtunut ja/tai pahansuopainen vastenmielisyyden tunne; syvä suuttumus t. kiukku
- Viha saa aikaan pahansuopaisuutta.
- Anna hänen vihansa laantua.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋihɑ/
- tavutus: vi‧ha
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viha | vihat |
| genetiivi | vihan | vihojen (vihain) |
| partitiivi | vihaa | vihoja |
| akkusatiivi | viha; vihan |
vihat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vihassa | vihoissa |
| elatiivi | vihasta | vihoista |
| illatiivi | vihaan | vihoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vihalla | vihoilla |
| ablatiivi | vihalta | vihoilta |
| allatiivi | vihalle | vihoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vihana | vihoina |
| translatiivi | vihaksi | vihoiksi |
| abessiivi | vihatta | vihoitta |
| instruktiivi | – | vihoin |
| komitatiivi | – | vihoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viha- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]myöhäiskantasuomen *viha, aiemmasta muodosta *wiša. Mahdollisesti jo indoiranilaisen kantakielen sanasta *dwiša-. Sukua viron sanalle viha ja (jos vanhempaa kantaa) udmurtin sanalle вож; indoiraanisesta kantasanasta johtuu myös avestan kielen vīša-, ”myrkky”.
Käännökset
[muokkaa]1. voimakas vastenmielisyys ja pahansuopuus, suuttumus
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- osittain
Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: vihaava, vihainen
- substantiivit: vihaaja, vihastus
- verbit: vihata, vihastua, vihoitella, vihoittaa, vihastuttaa
Yhdyssanat
[muokkaa]herraviha, ihmisviha, isoviha, juutalaisviha, luokkaviha, miesviha, muukalaisviha, naisviha, pikkuviha, rotuviha, ryssäviha, salaviha, vihamielinen, vihamies, vihanlietsoja, vihanpito, vihanpurkaus, vihanpuuska, vihapuhe, vihapäissään, viha-rakkaussuhde, viharikos, vihasivusto
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]viha (gen viha, part viha)
Taivutus
[muokkaa]- yksikön illatiivi vihasse
Vertailu
[muokkaa]- komparatiivi viham
- superlatiivi kõige viham
Liittyvät sanat
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]viha
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta viht
Adjektiivi
[muokkaa]viha (gen viha, part viha)
- (mausta) kitkerä, karvas, väkevä
- rediseil pole mädarõika viha juures – näissä retiiseissä ei ole piparjuuren kitkeryyttä
Taivutus
[muokkaa]Vertailu
[muokkaa]- komparatiivi viham
- superlatiivi kõige viham
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- Eesti keele põhisõnavara sõnastik : viha
- viha Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)