Siirry sisältöön

raivo

Wikisanakirjasta
Katso myös: Raivo

Suomi

[muokkaa]
Raivo

Adjektiivi

[muokkaa]

raivo (1)

  1. (arkikieltä) raivon vallassa oleva, raivostunut
    raivo härkä

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈrɑi̯ʋo/
  • tavutus: rai‧vo

Substantiivi

[muokkaa]
Wikipedia
Katso artikkeli Raivo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

raivo (1)[1]

  1. silmitön suuttumus, hurja viha
    joutua raivon valtaan
  2. (kuvaannollisesti) hurja luonnonilmiö, esimerkiksi myrsky
    meren raivo
  3. (arkikieltä) raivopää, raivohullu
    Joku tommonen raivohan voi tehdä melkeen mitä vaan!
  4. (vanhentunut) pääkallo
    takaraivo

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi raivo raivot
genetiivi raivon raivojen
partitiivi raivoa raivoja
akkusatiivi raivo;
raivon
raivot
sisäpaikallissijat
inessiivi raivossa raivoissa
elatiivi raivosta raivoista
illatiivi raivoon raivoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi raivolla raivoilla
ablatiivi raivolta raivoilta
allatiivi raivolle raivoille
muut sijamuodot
essiivi raivona raivoina
translatiivi raivoksi raivoiksi
abessiivi raivotta raivoitta
instruktiivi raivoin
komitatiivi raivoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo raivo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • [1–3]: lienee sukua sanalle raju[2]
  • [4] pääkallo: germaaninen laina, sukua mm. englannin sanalle tray ’tarjotin, (tuhka)kuppi’[3]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat ja sanaliitot
[muokkaa]

raivohullu, raivokohtaus, raivopäinen, raivopää, raivoraitis, raivotarjonta, raivotauti, rattiraivo, takaraivo, valkoinen raivo

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • raivo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. raivo. ’vimma, viha; vimmainen’
  3. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. raivo. ’kallo’