kitkeryys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kitkeryys (40)
- se, että on kitkerä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkit̪keryːs/
- tavutus: kit‧ke‧ryys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kitkeryys | kitkeryydet |
| genetiivi | kitkeryyden | kitkeryyksien |
| partitiivi | kitkeryyttä | kitkeryyksiä |
| akkusatiivi | kitkeryys; kitkeryyden |
kitkeryydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kitkeryydessä | kitkeryyksissä |
| elatiivi | kitkeryydestä | kitkeryyksistä |
| illatiivi | kitkeryyteen | kitkeryyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kitkeryydellä | kitkeryyksillä |
| ablatiivi | kitkeryydeltä | kitkeryyksiltä |
| allatiivi | kitkeryydelle | kitkeryyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kitkeryytenä | kitkeryyksinä |
| translatiivi | kitkeryydeksi | kitkeryyksiksi |
| abessiivi | kitkeryydettä | kitkeryyksittä |
| instruktiivi | – | kitkeryyksin |
| komitatiivi | – | kitkeryyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kitkeryyde- | |
| vahva vartalo | kitkeryyte- | |
| konsonantti- vartalo |
kitkeryyt- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se, että on kitkerä
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kitkeryys Kielitoimiston sanakirjassa