Siirry sisältöön

valu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Valu

Substantiivi

[muokkaa]

valu (1)

  1. valamisen tapahtuma
    betonin valu, kynttilöiden valu
    Valussa kaikki sujui suunnitellusti.
  2. (arkikieltä) valos
    Perustusten valuun ei jäänyt rotankoloja.
  3. (länsimurretta) tuli
    Tääl onki kylmä, pistetäs valu pessä!

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑlu/
  • tavutus: va‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valu valut
genetiivi valun valujen
partitiivi valua valuja
akkusatiivi valu;
valun
valut
sisäpaikallissijat
inessiivi valussa valuissa
elatiivi valusta valuista
illatiivi valuun valuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi valulla valuilla
ablatiivi valulta valuilta
allatiivi valulle valuille
muut sijamuodot
essiivi valuna valuina
translatiivi valuksi valuiksi
abessiivi valutta valuitta
instruktiivi valuin
komitatiivi valuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo valu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

verbi valaa + johdin -u

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

betonivalu, kokillivalu, liukuvalu, metallinvalu, paikallavalu, painevalu, tinanvalu, valubetoni, valuharkko, valukappale, valumassa, valumetalli, valumuotti, valurauta, valuteräs, valutuote, valuvika

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • valu Kielitoimiston sanakirjassa
  • valu Tieteen termipankissa

Verbi

[muokkaa]

valu

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä valua
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä valua
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä valua

Kroaatti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

valu

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta val
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta val

Tuvalu

[muokkaa]

Numeraali

[muokkaa]

valu

  1. (kardinaaliluku) kahdeksan

Viro

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

valu (gen valu, part valu, adit vallu)

  1. kipu, särky
    haigel on valud – sairaalla on kipuja
    ma ei tundnud valu – en tuntenut kipua
    iga liigutus tegi talle valu – joka liike teki hänelle kipeää
  2. tuska, vaiva

Taivutus

[muokkaa]
  • yksikön illatiivi: valusse ja vallu

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

valu (gen valu, part valu, adi vallu)

  1. (tekniikka, metallurgia) valu
    betoonivalu. – betonin valu
    metalli valu – metallin valu

Taivutus

[muokkaa]
  • Yksikön illatiivi: valusse ja vallu

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymi

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • valu Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • valu sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)