valaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

valaa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partiivi sanasta vala

Verbi[muokkaa]

valaa (56) (taivutus)

  1. kaataa nestemäinen metalli muottiin jähmettymään
    Tykinputket valettiin teräksestä.
    Kulta valettiin harkoiksi.
  2. kaataa nestemäistä tai löysää ainetta jähmettymään tiettyyn muotoon
    valaa betonia
    Valoimme talon perustukset.
    Ennen vanhaan joulun alla valettiin kynttilöitä.
  3. valuttaa t. kaataa nestemäistä t. ohutjakoista ainetta
    valaa öljyä laineille.
    valaa öljyä liekkeihin
    valaa uudenvuoden tinoja.
    Sade valoi vettä räystään alla olijoiden niskaan.
    Mylläri valoi jyvät myllyn suppiloon.
  4. (kuvaannollisesti) luoda valoa
    Kuutamo valaa loistettaan hangelle.
  5. (kuvaannollisesti) saada aikaan tai edistää myönteistä mielialaa
    Karmeudestaan huolimatta tarina valaa myös toivoa.
    Kaikesta huolimatta Elop jaksaa valaa uskoa sijoittajiin.
  6. muotoilla savea dreijalla

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑlɑːˣ/, [ˈʋɑlɑː]
  • tavutus: va‧laa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • valaa Kielitoimiston sanakirjassa
  • valaa Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa