tuuli

Katso myös: Tuuli

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuuli (26)

Katso artikkeli Tuuli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

(ilmatiede) ilmamassojen paine-eroista johtuva ulkoilman voimakas liike, maanpinnan suuntainen ilmavirtaus
Myrskyn aikana tuuli yltyi rajuksi ja se kaatoi puita.
(arkikieltä) olla jollakin tuulella, olla jklla jonkinlainen mieliala
Olen joskus hyvällä ja joskus huonolla tuulella. 'Joskus minulla on hyvä ja joskus huono mieliala.'

Ääntäminen[muokkaa]

IPA: /ˈt̪uːli/
tavutus: tuu‧li

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tuuli	tuulet
genetiivi	tuulen	tuulten tuulien
partitiivi	tuulta	tuulia
akkusatiivi	tuuli; tuulen	tuulet
sisäpaikallissijat
inessiivi	tuulessa	tuulissa
elatiivi	tuulesta	tuulista
illatiivi	tuuleen	tuuliin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tuulella	tuulilla
ablatiivi	tuulelta	tuulilta
allatiivi	tuulelle	tuulille
muut sijamuodot
essiivi	tuulena	tuulina
translatiivi	tuuleksi	tuuliksi
abessiivi	tuuletta	tuulitta
instruktiivi	–	tuulin
komitatiivi	–	tuuline- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tuule-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	tuul-

Etymologia[muokkaa]

Sanalla on vastineita etäsukukielissä, tšeremissin tul ’myrsky(tuuli)’, votjakin tel ’myrsky(tuuli); sää’. < mahdolisesti uralilaisen kantakielen *tuxli, vrt. sulka. Uralilaiselle alkumuodolle on esitetty indoeurooppalaista lainalähdettä, *dhuH-li > sanan tuulas balttilainen lainaoriginaali.^[1]

Käännökset[muokkaa]

1. ilmamassojen paine-eroista johtuva ilmavirtaus

albania: erë f.
azeri: külǝk, yel
bali: angin
bima: angi
bulgaria: вятър
buru: angin
englanti: wind
ersä: варма [varma]
espanja: viento m.
esperanto: vento m.
fidži: cagi
havaiji: makani
hollanti: wind m.
inarinsaame: pieggâ
indonesia: angin
islanti: kul heikko, vindur
italia: vento m.
karjala: tuuli
kazakki: жел [žel]
kašubi: wiater m.
kirgiisi: жел [žel], шамал [šamal]
kiribati: ang
koltansaame: piõg'g
kosrae: eŋ
kroaatti: vjetar m.
latina: angin, ventus m.
latvia: vējš m.
liivi: tūļ

livvi: tuuli
malaiji: angin
maori: hau
mongoli: салхи [salhi]
montenegro: vjetar, вјетар m.
mussau: kuukuu
nauru: eñin; eŋin
pohjoissaame: biegga
portugali: vento m.
puola: wiatr m.
rarotonga: matangi
ruotsi: vind
saksa: Wind m.
serbia: vetar, ветар m., (ijekavica^?) vjetar, вјетар m.
thai: ลม
tšekki: vítr
tšuvassi: ҫил [şil]
turkki: rüzgâr, yel, bad
tuvalu: matagi
udmurtti: тöл (te̮l)
ukraina: вітер m.
unkari: szél
uzbekki: shamol, шамол [šamol]
vatja: tuuli
venäjä: ветер (veter)
vepsä: tullei, ahav, döl
viro: tuul
võro: tuul

2. mieliala

englanti: mood
espanja: humor m.
italia: umore m.
portugali: humor m.
puola: nastrój m.

ruotsi: humör
saksa: Stimmung, Laune f.
vatja: tuuli
viro: tuul, meeleolu, tuju

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

adjektiivit: hyväntuulinen, tuuleton, tuulinen
substantiivit: tuulahdus, tuulisuus
verbit: tuulettaa, tuulla, tuultaa, tuultua

Yhdyssanat[muokkaa]

aamutuuli, aurinkotuuli, avotuuli, etelätuuli, hankatuuli, iltatuuli, itätuuli, juhlatuuli, juttutuuli, kaakkoistuuli, keskituuli, koillistuuli, laitatuuli, loistotuuli, lounaistuuli, lounatuuli, luoteistuuli, länsituuli, maatuuli, menotuuli, merituuli, monsuunituuli, myrskytuuli, myötätuuli, pasaatituuli, pohjatuuli, pohjoistuuli, puhetuuli, purjetuuli, pyörretuuli, samumtuuli, sivutuuli, suvituuli, tuiskutuuli, tuulenarka, tuulenhaistelija, tuulenhenki, tuulenhenkäys, tuulenkaato, tuulenkala, tuulenkare, tuulenpaine, tuulenpesä, tuulenpitävä, tuulenpuoli, tuulenpuuska, tuulenpyörre, tuulensilmä, tuulensulku, tuulensuoja, tuulensuosija, tuulensuunta, tuulentupa, tuulenviima, tuulenvire, tuulenviri, tuuliajo, tuuliasteikko, tuulienergia, tuuligeneraattori, tuulihaka, tuulihattu, tuulihaukka, tuulikaappi, tuulikangas, tuulikannel, tuulikantele, tuulikartta, tuulikorjaus, tuulilasi, tuulilauta, tuulimittari, tuulimoottori, tuulimuna, tuulimylly, tuulipoikkeama, tuulipuisto, tuulipuku, tuulipusero, tuulipussi, tuulipölytys, tuuliruusu, tuulisiiri, tuulisukka, tuulisähkö, tuulitakki, tuulitunneli, tuuliverkko, tuuliviiri, tuulivoima, tuulivoimala, tuulivoimapuisto, tuulivyöhyke, tuuliväänne, tuulivääntö, vastatuuli, ylätuuli, yötuuli

Idiomit[muokkaa]

huipulla tulee (kuvaannollinen) Kuvastaa johtavan aseman epävakautta.
ottaa tuulta alleen (jostakin hankkeesta tms.) saada kannatusta
tuulesta temmattu keksitty, vailla perusteita tai todisteita oleva

Aiheesta muualla[muokkaa]

tuuli Kielitoimiston sanakirjassa
tuuli Tieteen termipankissa

Verbi[muokkaa]

tuuli

(taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoona verbistä tuulla

Viitteet[muokkaa]

↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.

[1] Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.

[1]