myötätuuli

Suomi

Substantiivi

myötätuuli

1. menosuuntaan puhaltava, myötäsuuntainen tuuli

Ääntäminen

• IPA: /ˈmyø̯t̪æˌt̪uːli/
• tavutus: myö‧tä‧tuu‧li

Etymologia

yhdyssana sanoista myötä ja tuuli

Käännökset

1. liikesuunnan mukainen tuuli

englanti: tailwind ruotsi: medvind

saksa: Rückenwind m. turkki: pupa rüzgârı

Liittyvät sanat

• vastatuuli

Synonyymit

• myötäinen

Aiheesta muualla

• myötätuuli Kielitoimiston sanakirjassa
• myötätuuli Tieteen termipankissa