tukka
Kohteesta Wikisanakirja
Sisällysluettelo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- hiusten muodostama karvapeite päälaella, hiukset yhdessä ovat tukka
- Tukka muodostuu hiuksista samoin kuin metsä puista.
- (slangia) häpykarvoitus
- Sillä tyypillä oli tummat hiukset mutta oranssi tukka.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tukka | tukat |
| genetiivi | tukan | tukkien (tukkain) |
| partitiivi | tukkaa | tukkia |
| akkusatiivi | tukka; tukan | tukat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tukassa | tukissa |
| elatiivi | tukasta | tukista |
| illatiivi | tukkaan | tukkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tukalla | tukilla |
| ablatiivi | tukalta | tukilta |
| allatiivi | tukalle | tukille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tukkana | tukkina |
| translatiivi | tukaksi | tukiksi |
| abessiivi | tukatta | tukitta |
| instruktiivi | – | tukin |
| komitatiivi | – | tukkine- + omistusliite |
Käännökset[muokkaa]
1. hiusten muodostama karvapeite päälaella, hiukset yhdessä ovat tukka
|
|
