tau

Wikisanakirjasta
Katso myös: Tau, täü
Wikipedia
Katso artikkeli Tau Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tau (18)

  1. kreikkalaisten aakkosten 19. kirjain. Vastaava symboli Τ tai τ.
  2. tau-hiukkanen, tau-leptoni elektronin ja myonin kanssa samanlainen, mutta raskaampi alkeishiukkanen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑu̯/
  • tavutus: tau

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tau taut
genetiivi taun tauiden
tauitten
partitiivi tauta tauita
akkusatiivi tau;
taun
taut
sisäpaikallissijat
inessiivi taussa tauissa
elatiivi tausta tauista
illatiivi tauhun tauihin
ulkopaikallissijat
adessiivi taulla tauilla
ablatiivi taulta tauilta
allatiivi taulle tauille
muut sijamuodot
essiivi tauna tauina
translatiivi tauksi tauiksi
abessiivi tautta tauitta
instruktiivi tauin
komitatiivi tauine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tau-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yläkäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tau Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tau (monikko taus)

  1. tau

Motu[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tau

  1. mies

Norja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tau

  1. köysi

Sesotho[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tau

  1. leijona