taus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

taus (39)

  1. takainen alue, tausta
    Pikkuvarsan korvain tausten sanotaan olevan märät.
    Ikkunan taus on sateen tuhrima.
  2. esineen takapuoli
    Kaapin taustaan on kertynyt pölyä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑus/
  • tavutus: taus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi taus taukset
genetiivi tauksen tausten
tauksien
partitiivi tausta tauksia
akkusatiivi taus;
tauksen
taukset
sisäpaikallissijat
inessiivi tauksessa tauksissa
elatiivi tauksesta tauksista
illatiivi taukseen tauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tauksella tauksilla
ablatiivi taukselta tauksilta
allatiivi taukselle tauksille
muut sijamuodot
essiivi tauksena tauksina
translatiivi taukseksi tauksiksi
abessiivi tauksetta tauksitta
instruktiivi tauksin
komitatiivi tauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo taukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
taus-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aidantaus, korvantaus

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • taus Kielitoimiston sanakirjassa