hius
Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]
hius (39)
- ihmisen päälaella kasvava yksittäinen karva, yksi tukan muodostavien hiusten joukossa; yhdysosana myös kuvaannollisessa merkityksessä
- Tarjoilija, keitossani on hius!
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhiu̯s/
- tavutus: hius
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hius | hiukset |
genetiivi | hiuksen | hiusten hiuksien |
partitiivi | hiusta | hiuksia |
akkusatiivi | hius; hiuksen |
hiukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hiuksessa | hiuksissa |
elatiivi | hiuksesta | hiuksista |
illatiivi | hiukseen | hiuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hiuksella | hiuksilla |
ablatiivi | hiukselta | hiuksilta |
allatiivi | hiukselle | hiuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hiuksena | hiuksina |
translatiivi | hiukseksi | hiuksiksi |
abessiivi | hiuksetta | hiuksitta |
instruktiivi | – | hiuksin |
komitatiivi | – | hiuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hiukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hius- |
Etymologia[muokkaa]
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
hiuksenhieno, hiushalkeama, hiusharja, hiushoide, hiushoitola, hiushuokoisuus, hiushygrometri, hiusjauhe, hiusjuuri, hiuskampa, hiuskarva, hiuskato, hiuskelmu, hiuskiehkura, hiuskieli, hiuskihara, hiuskiinne, hiuskoru, hiuskuontalo, hiuslaine, hiuslaite, hiuslakka, hiuslaskos, hiuslisäke, hiuslääke, hiusmaneetti, hiusmarto, hiusmikrometri, hiusmuoti, hiusnauha, hiusneula, hiuspalmikko, hiuspanta, hiuspiiska, hiuspilli, hiuspinne, hiuspinni, hiuspohja, hiuspussi, hiusputki, hiusraja, hiusrasva, hiusravinne, hiusristikko, hiussairaus, hiussaniainen, hiusseppele, hiussieni, hiussolki, hiussuoni, hiussuonisto, hiussuortuva, hiussykerö, hiustenhalkoja, hiustenleikkuu, hiustenlähtö, hiustiehyt, hiustukko, hiustukku, hiustupsu, hiustähti, hiustäi, hiustöyhtö, hiusverkko, hiusvesi, hiusviiva, hiusvoide, hiusväri, hiusöljy, käpyhius, luonnonhius, niskahius, ohimohius, otsahius, tekohius
Idiomit[muokkaa]
- aiheuttaa harmaita hiuksia – aiheuttaa stressiä, huolta
- halkoa hiuksia – puuttua pikkuasioihin; saivarrella
- saada harmaita hiuksia – stressiä stressiä, huolta jostakin
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hius Kielitoimiston sanakirjassa
Võro[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hius (gen hiusõ, hiussõ, part hiust)
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 363. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.