harja
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
harja (9)
- harjaamiseen, hankaamiseen tai vastaavaan tarkoitettu esine, jossa on harjakset
- hiusharja, hammasharja, tiskiharja, vaateharja
- varrellinen lakaisutyökalu, jossa varren päässä on harjakset
- katuharja
- harja ja rikkalapio
- eläimen pitkähkö karvoitus päässä ja kaulalla
- Hevosen harja peittää hevosen niskaa.
- Sialla on sianharja.
- Vain urosleijonilla on harja.
- kanalinnun päälaen heltta: kukonharja
- korkein kohta, huippu, laki, harjanne
- vuoren harja, mäen harja, aallon harja, vaon harja
- harjakaton korkein kohta; rakennustöiden vaihe jolloin rakennus on lopullisessa korkeudessaan vesikatto asennettuna
- Nuohooja seisoi katon harjalla.
- Talo on saatu harjaan: eiköhän vietetä harjakaisia!
- (tekniikka, elektroniikka) osa, joka siirtää virtaa liikkuvaan kontaktiin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑrjɑ/
- tavutus: har‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harja | harjat |
| genetiivi | harjan | harjojen (harjain) |
| partitiivi | harjaa | harjoja |
| akkusatiivi | harja; harjan |
harjat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harjassa | harjoissa |
| elatiivi | harjasta | harjoista |
| illatiivi | harjaan | harjoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harjalla | harjoilla |
| ablatiivi | harjalta | harjoilta |
| allatiivi | harjalle | harjoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harjana | harjoina |
| translatiivi | harjaksi | harjoiksi |
| abessiivi | harjatta | harjoitta |
| instruktiivi | – | harjoin |
| komitatiivi | – | harjoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | harja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
balttilainen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
- -harjainen
- harjakattoinen
- harjake
- harjanne, harjanteinen
- harjas, -harjaksinen
- harjaus
- suka
- teräväharjainen
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: harjava, harjaton, harjainen, harjamainen
- substantiivit: harjakaiset, harjas
- verbit: harjata, harjaantua, harjaannuttaa
Yhdyssanat[muokkaa]
aallonharja, astianpesuharja, autoharja, hammasharja, harjahirsi, harjakatto, harjakiharrin, harjakorkeus, harjakuusi, harjalauta, harjalintu, harjalista, harjaneilikka, harjannostajaiset, harjasivellin, harjasusi, harjatalo, harjateltta, harjateräs, harjatiili, hiiliharja, hiusharja, juuresharja, juuriharja, katonharja, kenkäharja, kierreharja, kiillotusharja, kuivaharjaus, kukonharja, kylpyharja, kynsiharja, lamppuharja, lattiaharja, leijonanharja, leijonanharjakampaus, liinaharja, liinaharjainen, mattoharja, mokkaharja, muurinharja, mäenharja, nuohousharja, nykytysharja, otsaharja, puhdistusharja, pulloharja, pyöröharja, pölyharja, ripsiharja, saunaharja, selkäharja, sähköhammasharja, teräsharja, tiskiharja, vaateharja, viilaharja, vuorenharja
Aiheesta muualla[muokkaa]
- harja Kielitoimiston sanakirjassa
- harja Tieteen termipankissa
- harja Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 353. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.