stressi
Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]
stressi (5)
- (fysiologia), (neuropsykologia) yksilössä muodostuva henkinen vaste ulkoisiin vaikutuksiin ja niiden muodostamaan uhkaan, stressivaikutus
- Stressi on fysiologinen suojakeino psyykkiseen paineeseen.
- Stressi voi aiheuttaa ihmiseen havaittavia fysiologisia muutoksia.
- yksilöön ulkoisten syiden seurauksena kohdistuva ja tämän kokema uhka
- Nyt tämä stressi alkaa käydä sietämättömäksi.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈst̪re̞sːi/
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | stressi | stressit |
genetiivi | stressin | stressien (stressein) |
partitiivi | stressiä | stressejä |
akkusatiivi | stressi; stressin |
stressit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | stressissä | stresseissä |
elatiivi | stressistä | stresseistä |
illatiivi | stressiin | stresseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | stressillä | stresseillä |
ablatiivi | stressiltä | stresseiltä |
allatiivi | stressille | stresseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | stressinä | stresseinä |
translatiivi | stressiksi | stresseiksi |
abessiivi | stressittä | stresseittä |
instruktiivi | – | stressein |
komitatiivi | – | stresseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | stressi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
englantilainen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
stressihormoni, stressilelu, stressiloma, stressioire, stressisairaus, stressitilanne
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 314. Artikkelin verkkoversio.