stressi
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]stressi (5)
- (fysiologia), (neuropsykologia) yksilössä muodostuva henkinen vaste ulkoisiin vaikutuksiin ja niiden muodostamaan uhkaan, stressivaikutus
- Stressi on fysiologinen suojakeino psyykkiseen paineeseen.
- Stressi voi aiheuttaa ihmiseen havaittavia fysiologisia muutoksia.
- yksilöön ulkoisten syiden seurauksena kohdistuva ja tämän kokema uhka
- Nyt tämä stressi alkaa käydä sietämättömäksi.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈst̪re̞sːi/
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | stressi | stressit |
genetiivi | stressin | stressien (stressein) |
partitiivi | stressiä | stressejä |
akkusatiivi | stressi; stressin |
stressit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | stressissä | stresseissä |
elatiivi | stressistä | stresseistä |
illatiivi | stressiin | stresseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | stressillä | stresseillä |
ablatiivi | stressiltä | stresseiltä |
allatiivi | stressille | stresseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | stressinä | stresseinä |
translatiivi | stressiksi | stresseiksi |
abessiivi | stressittä | stresseittä |
instruktiivi | – | stressein |
komitatiivi | – | stresseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | stressi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]englantilainen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]stressihormoni, stressilelu, stressiloma, stressinsietokyky, stressioire, stressisairaus, stressitilanne, vähemmistöstressi
Alakäsitteet
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- stressi Kielitoimiston sanakirjassa
- stressi Tieteen termipankissa
- stressi Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkelit 319, 3187 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 314. Artikkelin verkkoversio.