pimeä

Suomi

Adjektiivi

pimeä (15) (komparatiivi pimeämpi, superlatiivi pimein) (taivutus[luo])

1. jossa on vähän tai ei yhtään valoa

   Yö oli hyvin pimeä.

2. (kuvaannollisesti) paha, synkkä

   Hänen pimeä puolensa tuli esiin.

3. (kuvaannollisesti) sivistymätön, tiedon puutteesta kärsivä

   pimeä keskiaika

4. (puhekieltä) hullu, mielenvikainen, omituinen

   Se äijä on ihan pimeä!

5. (puhekieltä) laiton; ei lupaa ja/tai veroja maksamatta

   pimeä taksi

   Autosta myytiin pimeää viinaa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpimeæ/
• tavutus: pi‧me‧ä

Käännökset

1. jossa ei ole valoa

bulgaria: тъмен englanti: dark hollanti: donker ido: tenebroza ranska: obscur, sombre ruotsi: mörk

saksa: dunkel tšekki: temný ukraina: темний valkovenäjä: цёмны venäjä: тёмный viro: tume, pime

2. paha, synkkä

englanti: dark

saksa: böse

Liittyvät sanat

Johdokset

• adverbit: pimeästi
• substantiivit: pimeys
• verbit: pimetä, pimentää, pimentyä

Yhdyssanat

iltapimeä, pilkkopimeä, pimeänpelko, pimeänäkö, puolipimeä, sysipimeä, syyspimeä, säkkipimeä, yöpimeä

Substantiivi

pimeä (15)

1. auringonvaloton olotila kahden hämärän välillä

Etymologia

• adjektiivin käyttö substantiivina

Käännökset

1. auringonvaloton olotila kahden hämärän välillä

englanti: dark

viro: pime

Liittyvät sanat

• pimentää
• pimennys
• pimento
• pimentyminen
• pimentymä
• pimentynyt
• pimentyvä
• pimitä
• pimiö
• tumma, synkkä
• valoisuus
• valaistus
• valaista
• valjeta
• yö

Vastakohdat

• valoisa (1, 2)
• vaalea (1)
• kirkas (1)
• tervejärkinen (3)
• älykäs (3)

Johdokset

• adverbit: pimeästi
• substantiivit: pimeys
• verbit: pimentää, pimetä, pimittää

Aiheesta muualla

• pimeä Kielitoimiston sanakirjassa