pimeä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
pimeä (15) (komparatiivi pimeämpi, superlatiivi pimein) (taivutus[luo])
- jossa on vähän tai ei yhtään valoa
- Yö oli hyvin pimeä.
- (kuvaannollisesti) paha, synkkä
- Hänen pimeä puolensa tuli esiin.
- (kuvaannollisesti) sivistymätön, tiedon puutteesta kärsivä
- pimeä keskiaika
- (puhekieltä) hullu, mielenvikainen, omituinen
- Se äijä on ihan pimeä!
- (puhekieltä) laiton; ei lupaa ja/tai veroja maksamatta
- pimeä taksi
- Autosta myytiin pimeää viinaa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpimeæ/
- tavutus: pi‧me‧ä
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
iltapimeä, pilkkopimeä, pimeänpelko, pimeänäkö, puolipimeä, sysipimeä, syyspimeä, säkkipimeä, yöpimeä
Substantiivi[muokkaa]
pimeä (15)
- auringonvaloton olotila kahden hämärän välillä
Etymologia[muokkaa]
- adjektiivin käyttö substantiivina
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
- pimentää
- pimennys
- pimento
- pimentyminen
- pimentymä
- pimentynyt
- pimentyvä
- pimitä
- pimiö
- tumma, synkkä
- valoisuus
- valaistus
- valaista
- valjeta
- yö
Vastakohdat[muokkaa]
- valoisa (1, 2)
- vaalea (1)
- kirkas (1)
- tervejärkinen (3)
- älykäs (3)
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pimeä Kielitoimiston sanakirjassa