omituinen

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi

Adjektiivi

omituinen (38) (komparatiivi omituisempi, superlatiivi omituisin) (taivutus)

  1. poikkeava, erikoinen, kummallinen, outo
  2. (murteellinen, Kainuu) oma, myös joskus alkusoinnillisissa ilmauksissa
    omituinen akka omituisessa asennossa = "oma vaimo omassa asunnossa"
    Turhasta juoksusta oli siksikin päästävä, saatava vierelle oma omituinen vaimo. (Hannu Mäkelä, Pushkinin enkeli, 2013)

Ääntäminen

  • IPA: /ˈo.miˌt̪ui.nen/

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset

Aiheesta muualla