poikkeava
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]poikkeava (10) (komparatiivi poikkeavampi, superlatiivi poikkeavin) (taivutus[luo])
- sellainen, joka eroaa tavanomaisesta, erilainen
- joulukuun poikkeavat aukioloajat
- Poikkeaviksi jätevesiksi kutsutaan teollisuusjätevesiä ja muita viemäriverkkoon johdettavia jätevesiä, jotka poikkeavat normaalista asumajätevedestä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpoi̯kːeˌɑʋɑ/
- tavutus: poik‧ke‧a‧va
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adverbit: poikkeavasti
- substantiivit: poikkeavuus
Vastakohta
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- poikkeava Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 714 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Substantiivi
[muokkaa]poikkeava (10)
- henkisesti poikkeava henkilö; perverssi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | poikkeava | poikkeavat |
| genetiivi | poikkeavan | poikkeavien (poikkeavain) |
| partitiivi | poikkeavaa | poikkeavia |
| akkusatiivi | poikkeava; poikkeavan |
poikkeavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | poikkeavassa | poikkeavissa |
| elatiivi | poikkeavasta | poikkeavista |
| illatiivi | poikkeavaan | poikkeaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | poikkeavalla | poikkeavilla |
| ablatiivi | poikkeavalta | poikkeavilta |
| allatiivi | poikkeavalle | poikkeaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | poikkeavana | poikkeavina |
| translatiivi | poikkeavaksi | poikkeaviksi |
| abessiivi | poikkeavatta | poikkeavitta |
| instruktiivi | – | poikkeavin |
| komitatiivi | – | poikkeavine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | poikkeava- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]poikkeava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä poiketa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | poikkeava | poikkeavat |
| genetiivi | poikkeavan | poikkeavien (poikkeavain) |
| partitiivi | poikkeavaa | poikkeavia |
| akkusatiivi | poikkeava; poikkeavan |
poikkeavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | poikkeavassa | poikkeavissa |
| elatiivi | poikkeavasta | poikkeavista |
| illatiivi | poikkeavaan | poikkeaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | poikkeavalla | poikkeavilla |
| ablatiivi | poikkeavalta | poikkeavilta |
| allatiivi | poikkeavalle | poikkeaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | poikkeavana | poikkeavina |
| translatiivi | poikkeavaksi | poikkeaviksi |
| abessiivi | poikkeavatta | poikkeavitta |
| instruktiivi | – | poikkeavin |
| komitatiivi | – | poikkeavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | poikkeava- | |
| vahva vartalo | poikkeava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |