poiketa

Suomi

Verbi

poiketa (74-A) (taivutus[luo])

1. olla erilainen, poikkeava

   Toimissaan Niilo poikkeaa kaikkien muiden tavoista.

2. mennä pois reitiltä; tehdä aikomuksen tai suunnitelman vastaisesti

   Kun aikaa näyttää olevan, poikkeamme tuon pikkukylän kautta.

3. käydä jossakin, pistäytyä

   Tämä bussi poikkeaa tankkaamassa ja jatkaa taas.

   Poikkesin jo kaupassa ja sinä vain nukut.

   Poiketkaa toki meilläkin!

Ääntäminen

• IPA: /ˈpoi̯ket̪ɑˣ/
• tavutus: poi‧ke‧ta

Etymologia

• vrt. poikki (heikko vokaalivartalo poike- + pääte -ta (:-a-))

Käännökset

1. olla poikkeava

englanti: differ ranska: différer

venäjä: отличаться

2. tehdä aikeiden vastaisesti

englanti: deviate

ranska: dévier

3. käydä jossakin, pistäytyä

englanti: stop by, stop in

ruotsi: anlöpa

Liittyvät sanat

• poikki
• poikkeava
• poikkeuksellinen

Johdokset

• substantiivit: poikkeama, poikkeus
• verbit: poikkeuttaa

Aiheesta muualla

• poiketa Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 616 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa