outo

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

outo (1-F) (komparatiivi oudompi, superlatiivi oudoin) (taivutus)

  1. tavallisesta poikkeava; epätavallinen, erikoinen; tuntematon
    Jääkaapista tuli outo haju.
  2. vieras, tuntematon
    Polulla oli outo kulkija.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

uppo-outo

Aiheesta muualla[muokkaa]