outous
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- ennestään tuntemattomaan tai vieraaseen liittyvä ominaisuus, oudon ilmetymä
- Vieraiden tapojen outous saa aikaan kummeksuntaa.
- (fysiikka) hiukkasfysiikassa alkeishiukkasten teoriassa käytetty kvanttiluku
- Outous säilyy vahvassa ja sähkömagneettisessa, mutta ei heikossa vuorovaikutuksessa.
- Protonin ja neutronin outous on 0.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈou̯t̪ous/ tai /ˈou̯t̪ou̯s/
- tavutus: ou‧to‧us / ou‧tous
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | outous | outoudet |
genetiivi | outouden | outouksien |
partitiivi | outoutta | outouksia |
akkusatiivi | outous; outouden |
outoudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | outoudessa | outouksissa |
elatiivi | outoudesta | outouksista |
illatiivi | outouteen | outouksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | outoudella | outouksilla |
ablatiivi | outoudelta | outouksilta |
allatiivi | outoudelle | outouksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | outoutena | outouksina |
translatiivi | outoudeksi | outouksiksi |
abessiivi | outoudetta | outouksitta |
instruktiivi | – | outouksin |
komitatiivi | – | outouksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | outoude- | |
vahva vartalo | outoute- | |
konsonantti- vartalo |
outout- |
Etymologia
[muokkaa]sanan outo vartalosta outo- ja suffiksista -us
Käännökset
[muokkaa]1. tuntemattomaan tai vieraaseen liittyvä ominaisuus
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- outous Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40