vieras

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

vieras (41) (komparatiivi vieraampi, superlatiivi vierain) (taivutus)

  1. ennestään tuntematon
    Pihassa on vieras auto.
    Naapuriin muutti vieras perhe.
    SETI-projekti etsii vieraan älyn lähettämiä signaaleja.
  2. tunnistamaton, normaaliin toimintaan kuulumaton
    Vieras aines saastutti kaupungin vedenottamon.
  3. normaalin arkielämän piiriin kuulumaton
    Nälkä on nykyajan ihmiselle vieras.
  4. (kielestä) joka ei ole äidinkieli
    Tutkintoon sisältyvät vieraan kielen opinnot.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈʋie̞rɑ̝s]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vieras (41)

  1. henkilö, joka kyläilee tai vierailee jossakin, vierailija
    Meillä on ollut koko viikonlopun vieraita.
  2. vieraiden eli humalanvieraiden kasvisuvun (Cuscuta) kasvi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈʋie̞rɑ̝s]

Taivutus[muokkaa]

Finland road sign 142.svg Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
Syy: malline kehityksessä
Voit auttaa Wikisanakirjaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.


Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ehtoollisvieras, humalanvieras, humalavieras, häävieras, illallisvieras, juhlavieras, kesävieras, kunniavieras, kuokkavieras, kutsuvieras, messuvieras, miesvieras, naisvieras, nokkosvieras, näyttelyvieras, päällysvieras, pöytävieras, ruokavieras, saunavieras, ventovieras, vierasaine, vierasesine, vierashuone, vierasjoukko, vierasjoukkue, vieraskenttä, vieraskirja, vieraskorea, vieraskoreus, vieraskäynti, vieraslaji, vierasmaja, vierasmies, vierasottelu, vieraspöytä, vierassana, vierassatama, vierassänky, vierastalo, vierastulva, vierastunti, vierastyövoima, vierasvara, vierasvoitto, vierasvuode, yllätysvieras, yövieras

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Espanja[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

vieras

  1. (taivutusmuoto) subjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ver