Siirry sisältöön

tavallinen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

tavallinen (38) (komparatiivi tavallisempi, superlatiivi tavallisin) (taivutus[luo])[1]

  1. ei erikoinen; tavallisuudesta poikkeamaton, arkipäiväinen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪ɑʋɑlˌlinen/
  • tavutus: ta‧val‧li‧nen

Etymologia

[muokkaa]

substantiivi tapa (heikko vartalo tava- ) + johdin -llinen

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat ja sanaliitot
[muokkaa]

epätavallinen, tavallinen kansa, tavallinen valokuva

Substantiivi

[muokkaa]

tavallinen (38)

  1. jotakin tavallista; se tavanomainen, sen saman kuin tavallisesti
    Otan sen tavallisen.

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tavallinen tavalliset
genetiivi tavallisen tavallisten
tavallisien
partitiivi tavallista tavallisia
akkusatiivi tavallinen;
tavallisen
tavalliset
sisäpaikallissijat
inessiivi tavallisessa tavallisissa
elatiivi tavallisesta tavallisista
illatiivi tavalliseen tavallisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tavallisella tavallisilla
ablatiivi tavalliselta tavallisilta
allatiivi tavalliselle tavallisille
muut sijamuodot
essiivi tavallisena
(tavallisna)
tavallisina
translatiivi tavalliseksi tavallisiksi
abessiivi tavallisetta tavallisitta
instruktiivi tavallisin
komitatiivi tavallisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tavallise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tavallis-

Etymologia

[muokkaa]
  • substantiivi tapa (heikko vartalo tava- ) + johdin -llinen

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • tavallinen Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 190, 771, 817 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 38