Siirry sisältöön

tavallisuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tavallisuus (40)

  1. se, että on tavallinen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪ɑʋɑlˌlisuːs/
  • tavutus: ta‧val‧li‧suus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tavallisuus tavallisuudet
genetiivi tavallisuuden tavallisuuksien
partitiivi tavallisuutta tavallisuuksia
akkusatiivi tavallisuus;
tavallisuuden
tavallisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi tavallisuudessa tavallisuuksissa
elatiivi tavallisuudesta tavallisuuksista
illatiivi tavallisuuteen tavallisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tavallisuudella tavallisuuksilla
ablatiivi tavallisuudelta tavallisuuksilta
allatiivi tavallisuudelle tavallisuuksille
muut sijamuodot
essiivi tavallisuutena tavallisuuksina
translatiivi tavallisuudeksi tavallisuuksiksi
abessiivi tavallisuudetta tavallisuuksitta
instruktiivi tavallisuuksin
komitatiivi tavallisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tavallisuude-
vahva vartalo tavallisuute-
konsonantti-
vartalo
tavallisuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan tavallinen vartalosta tavallis- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]