Siirry sisältöön

tavan

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

tavan

  1. (arkikieltä) tavallinen
    ~ kansalainen

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tavan

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta tapa

Romania

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
genetiivi/datiivi
yksikkö unui tavan
määräinen tavanului
monikkounor tavane
määräinentavanelor

tavan n. (määräinen: tavanulmonikko: tavane, määräinen: tavanele)

  1. katto

Serbia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tàvan m. (kyrillinen таван)

  1. ullakko

Etymologia

[muokkaa]
  • osmaniturkin طوان (tavan), "katto"